naistutkimukselle jälleen kunniaa
vuoden tiedekirjaksi on arvovaltainen raati valinnut kirsi vainio-korhosen teoksen ”ujostelemattomat”. perusteluikseen palkintoraati toteaa nasevasti seuraavaa :
”
Ujostelemattomat tarjoaa lukijalle ennen kertomattoman tarinan arjesta 1700-luvun Suomessa. Monipuolinen, eri arkistoista ja aikalaiskirjallisuudesta kerätty aineisto valottaa kätilöiden ammattikunnan historiaa, mutta samalla myös aikakauden käsityksiä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta. Kätilökoulutuksen ja -työn käytänteiden kuvaus piirtää kuvan ammatista, joka on vaatinut luku- ja kirjoitustaitoa ja monipuolista osaamista sekä antanut valtaa naispuolisille ammatinharjoittajille aikana, jolloin naiset periaatteessa olivat aviomiehensä edusmiehisyyden alaisina. Kätilöt koulutettiin hoitamaan synnytyksiä ja vastasyntyneitä, mutta he myös käyttivät virkavaltaa synnytyksiin, abortteihin, lapsivuodekuolemiin ja isyyteen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. He toimivat aikansa terveysvalistajina ja vähensivät äiti- ja lapsikuolleisuutta. Naisista koostuva kätilöiden ammattikilta oli täysin tasaveroinen miesammattikiltojen kanssa palkkaustaan myöten.
Kirjan erityinen ansio on mikro- ja makrotason yhdistämisessä. Kätilöiden koulutusta ja työtä lähestytään yksilöiden kautta, mutta heidän toimintansa kytketään osaksi valistuksen ideologiaa sekä hyödyn ajan kaupunkikulttuuria.
Ujostelemattomat edustaa tinkimätöntä tiedettä, mutta samalla myös lukukokemuksen riemua. Vainio-Korhosen kirjaa lukee kuin jännityskertomusta.
Kirsi Vainio-Korhonen on Suomen historian professori Turun yliopistossa.
”
näin siis historiaa voidaan uusintaa, reprodusoida ja valottaa luontevasti muutenkin kuin tavanomaisen empiirisen sotahistoriallisen taustoituksen avulla, jota käsitellään yleensä vielä joko nationalistisessa tai poliittisessa viitekehyksessä karttakeppi opettavaisesti ojossa.
sosiaaliset normistot, tavat ja käsitykset nousevat näin subjektiiviselta yksilötasolta tarkasteltuna välittömään yhteiskunnalliseen yhteyteensä ja selkeyttävät eri aikakausien kronologisia siirtymiä lisäten samalla ymmärrystä nykypäivinäkin ilmenevien memeettisten kulttuurievoluutiojäämien alkuperästä.
Tuohon ei kai ole kellään mitään lisättävää. Hyvä bloggaus.
Ilmoita asiaton viesti
edes itse en osaisi muotoilla kirjoitustani paremmaksi 🙂
pääpiirteissään kaiketi asia käy selväksi, eli historiaa pitäisi tulkita ja tutkia enemmän arkikokemuksellisuutena. asiakirjoihin ja muihin dokumentteihin perustuva historian tutkiminen kun ei aina pysty täysin linkittämään sosiaalisesti kerrostuneen tietoisuuden vaikutuksia aikakausiensa tapahtumiin. puhtaasti empirinen historian tutkimus toisaalta luo vähintäänkin jämäkän rungon aikajatkumoille, ja tuo yksilötason läheisyys sitten mm. vähentää entisestään anakronismin riskiä.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkin nuorille historia kuvaantuu Kivisistä ja Sorasista.
Ne amerikkalaiset historiaan sijoitetut filmit eivät ole noita piirrettyjä kummempia. Niissä vain on vähemmän autoja ja kännyköitä.
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi miksi linkkaus meni posmodernismiin?
Ilmoita asiaton viesti
postmoderni lähestymistapa on (käsittääkseni) mikrotason kokijuutta. subjektiiviset käsitykset muokkaavat myös tapahtumien kulkuja ja siten ne ovat oleellisia historian tutkimisessa.
sara huttunen kirjoitti aikaisemmin pitkän kommenttiketjun saaneen bloginsa feministisestä tietoteoriasta ja tieteenfilosofiasta, mikä on minun mielestäni ainoastaan postmodernin kokijuuden eräs haara.
Ilmoita asiaton viesti
Aino mitä ei koskaan tehdä naistutkijoiden osalta, varsinkin jos tulos olisi megatiivinen. Tämä on koko naistutkimuksen ongelma, eli negatiivisten tulosten vähettely ja tilastollisten poikkeemien käsittely. sillä naistutkimus perustaa vain keskiarvon tujottamiseen, valitettavaa on vaan että minkään tieteen keskeltä, ei ole mitää tiede alaa kumoavasti eteenpäin vievää koskaan löytynnyt.
Eli naistutkimus polkee samoissa vanhoissa olettamuksisa, joita ei saa kyseenalaistaa. Sillä eikö juuri kyseine kirja sen kerro, että kätilöt olivat korkeatuloistan käyttämiä palveluja, sitä siinä ei taidettu kumminkaa käsitellä että nykyään tilanne on ihan samallalailla. sillä edelleen korkeeatuloiset pääsevät lapsetomuus hoitoihin ja saavat yksilöliseen synnytys valmennukseen mahdollisuuden sekä pääsevät sellaisiin paikkoihin synnyttämään jossa saavat itse mahdllisuuden vaikutta käytettävään synnytys metodiin. Eli loppujen lopuki mikään ei ole muuttunut.
Ilmoita asiaton viesti
itse asiassa kätilöillä oli aikoinaan korkea tulotaso verrattuna tavanomaisiin kouluttamattomiin naisiin. 1700-luvulla kätilöitä koulutettiin tukholmassa ja lähes jokaisessa ruotsin-suomen kaupungissa oli kaupungin palkkaama ruotsin kieltä hallitseva kätilö.
hedelmöityshoitojen osalta hyvä tulotaso tietenkin helpottaa asioiden hoitoa, mutta varsinaiset synnytysvalmennukset ja äitiysneuvolassa tapahtuva seuranta sekä lääketieteellisesti korkeatasoinen synnytys ovat jokaisen naisen ulottuvilla nykyisin. ihan suoraan verranollisia aikakaudet eivät siis ole, kun 1700-luvun lopulla tuo lääketieteellinen ulottuvuus vasta haki muotoaan eurooppalaisessa synnytystekniikassa tokikin kirjassa mainitusti porvarissäädyistä alkaen. tavan maalaiset syntyivät siihen aikaan edelleen kotona saunan lauteille naapurin muorin avustuksella.
hyvä kirjaesittely :
http://hybrislehti.net/hybris-12012/kirja-arvio-hu…
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kun mennää yksilöliseen hoito muotoihin, jossa kotisynnytys on yksi nyky maailman muoti ilmiö, john ei ole mahdolisuutta kuin varakkaammala väestön osalla. Eli rahalla on edelleen se sama vaikutus, kuin on ollut ennenkin, sillä kätilö palveluiden ostaminehan oli juuri sitä ylelistä palvelua.
Ilmoita asiaton viesti
terveydenhoito ei muutenkaan jakaannu tasan, sillä hyvätuloisilla on mahdollisuus käyttää yksityisiä lääkäripalveluita lähes mielin määrin vaikka kosmetologiaan ja vastaavasti vähävaraiset, työttömät, eläkeläiset jonottavat viikkokaupalla terveyskeskuksiin vakavastikin sairaina.
eliniän ennusteissakinhan tuo ero näkyy. tulonjakokäyrän alimmilla desiileillä elävät elävät lähes kymmenen vuotta lyhyemmän aikaa kuin ylimpien tuloluokkien ihmiset. näin, vaikka suomessa terveydenhoito on yleismaailmallisesti huippuluokkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli onko silloin mikään muutunut kirja ajankohdan ja nykyisen välillä?
Ilmoita asiaton viesti
on muuttunut, ainakin käsitykset ovat muuttuneet kuten myös yhteiskuntarakennekin. säätyläisyydestä ollaan siirrytty jonkinlaiseen demokratiaan ja periaatteessa jokaisella on mahdollisuus nykyisin kouluttautua kykyjensä mukaan sekä elää taloudellisesti riippumattomasti sekä mahdollisuus saada terveyteen liittyvää apua.
tulo- ja varallisuuseroista ei olla tietenkään pääsemässäkään eroon, mikä ei toisaalta ole tavoitekaan. minimitaso on kuitenkin selvästi korkeammalla.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko tämä naistutkimusta vai naisen tekemää tutkimusta. Onko a.o. henkilö suorittanut arvosanoja naistutkimuksessa?
Ei kai kaikki naisten tekemä tutkimus ole naistutkimusta? Tekikö Marie Curiekin naistutkimusta?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä naisten tutkimusta naisista voidaan sanoa naistutkimukseksi, vaikka sitä ei olisi tehty sukupuolentutkimuksen graduna.
Ilmoita asiaton viesti
Teosta voidaan pitää naisen historia käsitelevän teoksena, mutta muuttuu vasta naistutkimukseksi, kun on verratu nykypäivän naisen asemaa. Eli voi olla lähdematerialia, mutta ei suoranaista naistutkimusta, sillä silloin siltä puuttu yhteys nykypäivään.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuo ole puhdasta historiantutkimusta.
Ilmoita asiaton viesti
nais tutkija tai naistutkija, kirsi vainio-korhosen tutkimusprojekteista ja kirjallisesta tuotannosta voi selvästi havaita naistutkimuksellisen otteen.
naistutkimushan ei ole pelkästään tietoteoreettista pähkäilyä sukupuolen olemuksesta sukupuolentutkimuksen laitoksen luentosaleilla, vaan se ilmenee hyvinkin poikkitieteellisissä hankkeissa.
http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/suomenhistoria/he…
””Tutkimustyössäni olen perehtynyt sukupuolihistoriaan, kaupunkien elinkeinohistoriaan ja erityisesti suomalaisen naisyrittäjyyden, naisten palkkatyön ja kaupunkikäsityöläisten historiaan sekä ajallisesti pääasiassa Suomen 1700-luvun historiaan.””
http://minna.fi/web/guest/vaitoskirjapankki
Ilmoita asiaton viesti
https://www.doria.fi/handle/10024/76011
Ilmoita asiaton viesti