guggenheim - nyt
jeanne hebuterne in large hat
investoinnit kulttuuriin kannattavat aina, sanoi ystävämme claes andersson. ja tarkoitti tietenkin guggenheim-museota.
minäkin kannatan kulttuuria eri muodoissaan ja erityisesti designia, arkkitehtuuria sekä modernia että nykytaidetta.
niin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Aina joku hyötyy. Tässä keississä se ei ole ainakaan veronmaksajat!
veronmaksajien rahoja kohteeseen sijoittuu harvinaisen vähän, investointiin ei mene latiakaan tai ainakaan ei kohtuuttomasti. pitkä projekti sen sijaan tuo helsinkiin verotuloja itse museon toiminnan kautta, niin myös oheistoiminnasta. matkailun kasvaessa muu katutason kahviloiden ja kauppakeskusten myymälöiden ostomäärät lisääntyvät, samoin museo kouluttaa ja työllistää kotimaisia taiteilijoita. liiketoiminta siis vilkastuu.
matkailu on joka tapauksessa suomen eräs lähitulevaisuuden tärkeimmistä "vientituotteista" teknologia- ja metalliteollisuuden työpaikkojen karatessa kiinaan.
Investointivaiheessa veronmaksajien rahoja laitettaisiin kaupungin ja ehkä valtion kassasta rakennukseen ainakin 140 miljoonaa euroa, toki enemmän jos ja kun rakennuskulut nousee. Tämän jälkeen vuosittaiset kustannukset olisivat 15 miljoonaa euroa, jossa guggenheim selvityksen mukaan lisäystä helsingin taidemuseon kuluihin olisi 3,7miljoonaa euroa. Jos museo ei tavoita kävijätavotteita, jotka aikalailla kaikkien asiantuntijakommenttien mukaan on arvioitu varsin korkeiksi ja rohkeiksi, tulevat vuosittaiset tappiot toiminnasta olemaan vielä suuremmat.
Guggenheim selvityksessä ei puhuta mitään suomalaisten taiteilijoiden kouluttamisesta, eikä paikallisten taiteilijoiden koulutus ole missään muuallakaan ollut Guggenheimin agendana. Museopedagogia mitä kaavailtuun rakennukseen tulisi olisi Helsingin Taidemuseon jo nyt olemassaolevan pedagogisen osaamisen uudelleensijoittamista, tarkoituksena siis lasten ja koululaisten ym. ryhmien opastaminen taiteen piiriin.
Suomalaisten taiteilijoiden esilletulo museossa on nykytiedon mukaan kyseenalaista, Guggenheim selvityksessä ei puhuta siitä että suomalaista taidetta olisi tulossa esille, ja säätiön henkilökunta on taidekentän väen kanssa olleissa kokoksissa kertonut ettei ole kiinnostunut suomalaisten taiteen esittämisestä. Silti Janne Gallen-Kallela-Siren on jossain haastattelussa puhunut että uuteen tilaan tulisi suomalaista taidetta. Bilbaon Guggenheimissa paikallinen taide pääsi esille ensimmäistä kertaa vuonna 2007, 10 vuotta museon avautumisen jälkeen.
esiselvitystä on moitittu puutteelliseksi ja ylioptimistiseksi, samoin rahoitus lienee hieman avoin kysymys. tosiaan kaupungin varoistakaan kustannettuna rakennus ei ole suoraan veronmaksajien kukkarosta pois, esimerkiksi lääketurvallisuusvirasto fimean siirtyminen kuopioon vapauttaa kaupungille myytävää tai vuokrattavaa liiketilaa, joka korvaa ainakin osiltaan investointeihin kuluvia varoja. kaupungin varoja on siis sidottu erinäisiin kohteisiin, joita hyödyttämällä guggenheim-museon voi rakentaa korottamatta kunnallisveroja.
opm:n jatkoselvitys toisaalta tuo asiaan riittävää selvyyttä niin rahoituksen, tuoton kuin taiteellisen hyödynkin suhteen.
j., päästitkö juuri suustasi näin mehevän sammakon:
"tosiaan kaupungin varoistakaan kustannettuna rakennus ei ole suoraan veronmaksajien kukkarosta pois, esimerkiksi lääketurvallisuusvirasto fimean siirtyminen kuopioon vapauttaa kaupungille myytävää tai vuokrattavaa liiketilaa, joka korvaa ainakin osiltaan investointeihin kuluvia varoja. kaupungin varoja on siis sidottu erinäisiin kohteisiin, joita hyödyttämällä guggenheim-museon voi rakentaa korottamatta kunnallisveroja."
Älä viitsi edes vastata, en viitsisi alkaa tinkaamaan näin alkeellisista sammakoista.
kaupungeilla on paljonkin varallisuutta, jota järkevästi hyödyntämällä voi käyttää uusiin investointeihin, jolloin veron korotukseen ei synny painetta. ja toisekseen, rakennusinvestoinnit lisäävät jo itsessään työllistymisen kautta verotuottoa ja liikevaihtoa.
fimean tilojen omistajuudesta ei kylläkään minulla ole tietoa, epäilen kaupungin kiinteistöiksi.
Hyvä bisnes tämä toki on, mutta tosiaan veronmaksajille todella huono sijoitus. Tämä hanke pitää pistää jäihin, varsinkin näinä aikoina kun joudutaan muutenkin kiristämään vyötä.
kenelle on ja kenelle ei, fortum valtio-omisteisena yhtiönä jakaa 900 miljoonaa euroa osinkoja samaan aikaan.
en tiedä, en ole paikkakuntalainen enkä muutenkaan tunne helsinkiä. yleensä on ajettu suoraan länsisatamaan, jos on sinne päin ollut asiaa.
tarkoitat varmaan, että suunnitelma pilaisi merelliset näköalat?
Kovasti olet silti helsinkiläisten rahoja tuhlaamassa. Mikä röyhkeys.
ei tällainen hanke ole enää yksin helsinkiläisten päätettävissä, koko suomihan tässä on mukana.
Vai koko Suomi. Älä höpötä tyhmiä. Jos se on niin hyvä bisnes kun annetaan ymmärtää, niin yksityisellä rahalla tulee haaveilemasi esitystila suitsukkelaan. Verovaroja ei pidä hankkeeseen tunkea yhtään enempää.
jos olisin hauska, niin tässä vaiheessa toteaisin verovarojen juurikin koostuvan yksityisiltä henkilöiltä kerättävästä rahasta :)
matkailukohteet ja muut merkittävät rakennelmat ovat yhteistä omaisuutta, vaikka ensisijaisesti ne aina identifioituvat lokaalisti.
Suosittelen pientä Helsingin matkaa.
Siis oikeasti paikanvalinta on täysin epäonnistunut.
Mä tuun vaan sanattomaksi koska se on niiiiin typerä ja lapsellinen ja huono ratkaisu.
Joku helvetin iso ristiriita kanssa siinä että miks sä politikoit tätä guggenheimia. itkettää.
siis jos se olisi jossain järkevässä OIVALLETUSSA paikassa se voisi ehkä ehkä ehkä ehkä tuoda jotain joillekin ihmisille.
tuota sijoittelua kaupunkimiljööseen tai koko rakennuksen funktionaalisuutta en ole edes miettinyt.
No sitä on PAKKO ajatella.
mitä helvettiä pistää rahaa ja sitten tehdä huonosti ja tuhota koko maan keskeisimpiä rantoja!!!!!????????
Berliinistä sellaisen saisi halvalla, ennen kuin se ehditään sulkea...
124000 kävijää huippupaikalla eikä kannata mitenkään.
Ja jos se olisi hyvä bisness niin miksi sitä pitää tukea julkisesti, luulisi silloin yksityistä rahaa olevan tarjolla hyvälle bisnekselle roppakaupalla suorastaan kilpailuksi asti.
berliinin museo toimii määräaikaisella sopimuksella paikallisen pankin ( deutsche bankin ) entisissä liiketiloissa, kokoluokaltaan suomalaisen pikkukaupungin taidemuseota vastaavissa tiloissa siis ja toiminta on ollut melko suppeaa keskittyen muutamiin nykytaiteen tekijään vuosittain.
Berliinissä kylläkin oli jatkuva sopimus, jonka katkaisusta nyt tänään uutisoitiin.
Miksi Berliinin Guggenheim sopimus loppuu? Kävijäkatoko? Taitelijakatoko? Liian kallista vai mikä on oikea syys?
saksalaisten lehtitietojen mukaan 15:n vuoden sopimus umpeutuu vuoden lopussa ja saksan keskuspankki muuttaa guggenheimin käytössä olleen tilansa omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. sopimus on näköjään ollut jatkuva sittenkin_!!
http://www.wz-newsline.de/home/kultur/kunst/deutsches-guggenheim-in-berl...
google translate :
. Saksalainen pankki on tällä hetkellä Yhdysvalloissa hankalaan asemaan kantaja väitetysti heittää hänet epätervettä kilpailua ennen finanssikriisiä. Saksan Guggenheim halusi pyytää ei kommentoida erottamisen. Tieto oli vain pankki, se sanoi.
deusche bank, jonka tiloissa guggenheim toimii, on siis ajautunut hankaluuksiin ja siksi on päädytty sopimuksen purkamiseen.
Deutsche Guggeneheimista annetaan Guggenheim selvityksessä kuva että kyse on pysyvästä osasta Guggenheimin museoverkostoa. Lisäksi tuon Deutsche Bank yhteistyön kautta on museoverkoston käytetävissä heidän taidekokoelmat jotka 55000 taideteoksellaan ovat maailman suurimmat yksityisen firman omistamat taidekokoelmat, ja määrällisesti aika reippasti laajemmat kuin Guggenheimin omat 7000 teoksen kokoelmat. Deutsche Bankin kokoelmien mahdollinen poistuminen Guggenheim museoiden käytöstä on merkittävä asia ja on selkeetä että päätöstä yritettiin ajaa nopeasti läpi Helsingissä ennenkuin totuus tästäkin seikasta paljastui.
voi ollakin, että guggenheimin taustoilla liikkuva pääoma kiinnostaa sijottajia itse museosäätiön tavoitteita enemmän.
oma kiinnostukseni aiheeseen lähtee puhtaasta halusta kulttuurielämän kehittämiselle kansainvälisesti vuorovaikutteiseksi. suomalaista taidettahan gallen-kalleloineen ja rissasineen ei ilman kansainvälisyyttä olisi olemassa, jatkossakin kulttuuri kasvaa ehkä entistä enemmän globaaleita elementtejä hyödyntäen.
jos ja nykynäkymillä kun guggenheim-hanke hautautuu epävarmaksi koetun rahoitusratkaisun vuoksi, jää meille silti tarve suomalaista taide-maailmaa keskittävälle taholle yhdistämään suomi muuhun maailmaan. toki olen huolissani myös yleisestä kulttuurivihamielisyydestä ja jo pariin kertaan mainitsemastani kulttuuritarjonnan näivettymisestä.
Idean kannattajathan voisivat käydä todellakin ostamassa Berliinin Guggen. Jos ei sitten ole hyvä sijoitus, niin ... ei sitten mitään. Mutta jos on, niin kertyneillä rahoillahan saa sitten rakennettua sellaisen Helsinkiinkin tai vaikka Järvenpäähän, ei sillä.
ei voi ostaa, kun berliinissä museo toimii keskuspankin tiloissa. pankki muuttaa nyt sopimuksen päättyessä tilat kongressi- ja koulutuskäyttöön sopiviksi.
Taisin jo aiemmin ehdottaa seuraavaa. Sanghain maailmannäyttelyssä ollut paviljonkimme Kirnu on myytävänä. Äkkiä hesan edustajat, ostakaa pois kuljeksimasta. Paikkakin on hyvä.
Ja jos se väkisin pitää suomeen roudata niin Kaarinasta löytyy ammattitaitoisia veneenrakentajia, jotka lammaavat sen vedenpitäväksi. Ei kun myrkkymaalit pohjaan ja hinataan hesaan. Paikkaakin voi vaihtaa aina tarpeen mukaan.
Paljonkohan toi Berliinin Guggen esineistö ym. toiminta maksaisi? Tuskin paljoakaan kun kerta tappiollinen on ollut. Ai ei ole vai, no aivan varmasti, kyllä DB rahan päälle ymmärtää.
Jos siihen lisätään Kirnu ja se, että se on alunan alkean suunniteltu siirrettäväksi ja tuskin hintakaan mahdoton on, niin joku Suomalainen maaseutukeskus voisi ollakkin kiinnostunut. Tuollanen voisi tehdä hyvää jolekkin suomalaiselle maaseutukeskukselle, jolla on jo nyt jonkinlainen potentiaali turismille.
mitä tulee tuohon epäilyyn guggenheimin kaupallisuudesta ja kytköksistä elinkeinoelämään, niin design ja arkkitehtuuri nyt ovatkin melko kaupallisesti verkostoituvaa luonteeltaan :
enkä mä ymmärrä tän jutun kuvavalintaakaan. ......???????!!!!!!!!
modernismin klassikkoja. guggenheim-säätiö alunperin ainakin toimi puhtaasti taiteen ja kulttuurin edistäjänä. perustajansa kun oli taiiteenystävä mitä suurimmmassa määrin.
siksi uskon siihen, vaikka voi tietysti ollakin niinkin, että säätiön luonne on muuttunut kaupallisemmalle pohjalle aikojen saatossa.
joo joo huokaus ehkä modigliani. tommosia modernismin kanonisoituja klassikoita näytetään yleensä kansallisissa museoissa tyyppiä ateneum. ja rikkaissa maissa on hienoja niiden kokoelmia. me köyhemmät maat otetaan sitten niistä tehtyjä koostenäyttelyitä niinkuin viimeisenä. miten se nyt liittyy g-iin?
ehkä noihin klassikoiksi luokiteltuihin maalauksiin liittyy osiltaan mystistä korkeakulttuurellista taidenerouttakin, mutta mielestäni aikakauteensa liitettävinäkin ne ovat hyvin innovatiivisia edelleen. ylihinnoiteltuja tosin.
guggenheimiin nämä liittyvät aivan ilmeisesti, koska museon funktio on juurikin esitellä pitkälle jalostunutta taidetta, vaikkakin helsingin guggenheim taitaa suunnitelmien perusteella keskittyä enempi nykytaiteeseen ja arkkitehtuuriin/designiin eli muotoiluun.
tietystikin pelkkien näyttelytilojen vuoksi koko museota ei ehkä sitten kannata edes harkita rakennettavaksi, omaan kokoelmaan ei ikimaailmassa museosäätiö saa kerättyä tarpeeksi rahaa ja tiloja löytyy muista museoista.
Siis jos siihen liittyisi joku oivallus, jotain dynaamista, jotain radikaalia, jotain missä tehtäis synteesi meidän oman taidealan ja kansainvälisyyden välillä. Ja jotain oikeasti yhteiskunnallista siihen on pakko liittyä, ei ole mitään vitsiä vaikka vähän tylsiä turisteja tulisikin (tyyppiä pari enemmän amerikkalaista dementoitunutta eläkeläistä) ei ole mitään mitään vitsiä ajaa kulttuuri-ihmisten yli ja ruveta puuhaamaan jotain pystyyn kuollutta.
Graafinen design on Suomessa korkeatasoista. Mutta se jos joku on ala joka näyttäytyy netissä eikä tartte näyttelytiloja.
Jos olisikin oikeasti joku Ai WEI WEI meillä täällä puuhaamassa tätä uutta museota niin fine! nyt se jonkun poliitikon fix idea ja naurettava.
pelasta itsesi ja puolueesi koko projektista
Tässä puolesta ja vastaan. Paras kommentti mielestäni tässä:
"Osku Pajamäki:
Guggenheim-säätiön hanke on vuosisadan vedätys. Säätiö tekee täysin riskittä huikean tilin; 24 miltsiä suoraan käteen ja noin 4–5 miljoonaa vuosittain konsultaatiolla ja näyttelyiden myynnillä. Lisäksi sille tarjotaan kaupungin tonttien kruununjalokivi ja rakennus pystytetään puhtaasti julkisin varoin. (ja säätiö on jo saanut kaksi miljoonaa selvityksestä, jossa on 40 sivua ilmakuvia Katajanokalta, markkinatutkimus ja neljä sivua filosofiaa, jonka jokainen taidekerholainen osaisi kirjoittaa.) Tulee jumalauta Harkimoa ikävä.
Lisäksi tuhotaan pääkaupungin oma taidemuseo, siirretään sen kokoelmat osaksi vitriineitä, joissa on jo saunakiuluja ja kanteleita, ja korvataan suomalainen kuvataide designilla ja arkkitehtuurilla, etteivät porukat Bilbaossa hermostu.
Hävettää.
Ja yksityistä rahaa tippuu formaattimaksuun vain, jos samalla muutetaan lahjoitusverokäytäntöä."
http://www.hs.fi/kulttuuri/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Pit%C3%A4%C3...
lisäselvityksiä odotellessa.
riskisijoitushan tämä guggenheim on, eikä tuosta yhteistoiminnasta tai yleensäkään toimintaideasta ole täyttä selvyyttä olemassa. käsittääkseni kotimaisten taidemuseoiden tilanne on ilman guggenheimiakin jo nyt kiikun kaakun, valtion määrärahaa leikattiin rutkasti tälle vuodelle.
Ei se ole sijoitus, vaan silkkaa hölmöyttä.
En voi olla ajattelematta, että mitä ne poliitikot ja virkamiehet ovat rahallisesti hyötyneet siitä, että suosittelevat tällaista kusetushanketta Helsinkiin. Tai jos eivät ole hyötyneet, niin mitä niiden päässä liikkuu, vai liikkuuko mitään?
"20.1.2012 11:55 immo korhonen.
JA TAPAHTUU SAMANAIKAISESTI MUUALLA : Helsingin taidemuseossa käynnistetään yt-neuvottelut 30. tammikuuta. Museon henkilökunta sai tiedon neuvotteluista sähköpostitse. Tieto tuli työntekijöille täydellisenä yllätyksenä.
Neuvottelujen kerrottiin johtuvan organisaatiomuutoksesta, joka liittyy museon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin vetämään Guggenheim-hankkeeseen.
Neuvottelut koskevat koko museon vakituista henkilökuntaa, jota on noin 60–70.
Uutispäivä Demarin lähteiden mukaan museon työntekijät ovat yt-neuvotteluilmoituksesta hämmentyitä ja peloissaan työpaikkojensa puolesta. Epätietoisuus on jo huonontanut merkittävästi työilmapiiriä museossa.
Gallen-Kallela-Sirén ei ole ollut paikalla tiedottamassa itse neuvotteluista. Museon tiedotuksesta oikaistiin kuitenkin torstaina lehden saama tieto, jonka mukaan johtaja olisi jäänyt lomalle.
Gallen-Kallela-Sirén on johtanut museota vuodesta 2007."
http://sirpaaskoseljavaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94762-miksi-guggenhe...
museovirastossa ei suunnitella irtisanomisia, yt-neuvottelujen pääasiallisin tarkoitus on nimenomaan välttää irtisanomiset tehtävien uudelleen organisoinnilla.
kuvastaa kuitenkin ajan henkeä, kulttuurimäärärahoja leikataan yleisen kulttuurivihamielisyyden vallitessa ja toisaalta pelkkä keskustelu uusista investointisuunnitelmista poikii lihavan riidan.
guggenheimista oli tarkoitus tehdä keskeinen kansainvälinen kulttuurivälittäjä yhdistämään jo valmiina olevat taidelaitosten ketju.
ehkä sitten on parempi luopua koko "elitistisestä" hankkeesta kansan tahdosta ja keskittyä lisäämään "putous"- ja bb-talo -tyyppisiä kulttuurinautintoja.
Heikkinen
"museovirastossa ei suunnitella irtisanomisia, yt-neuvottelujen pääasiallisin tarkoitus on nimenomaan välttää irtisanomiset tehtävien uudelleen organisoinnilla."
- Mistä sinä tiedät mikä lopputulema on? Mistä sinä tiedät, ettei porukkaa irtisanota? Se kokemus mikä minulla yt-neuvotteluista on, ei todellakaan anna aihetta optimismiin.
"kuvastaa kuitenkin ajan henkeä, kulttuurimäärärahoja leikataan yleisen kulttuurivihamielisyyden vallitessa ja toisaalta pelkkä keskustelu uusista investointisuunnitelmista poikii lihavan riidan."
- Kun ei tuossa ole kyse investoinnista, vaan rahan lahjoittamisesta ulkomaiselle säätiölle, jolla ei ole mitään riskeä tässä hommassa. On se vaan kummallista, että jonkun brändin takia maksetaan kymmeniä miljoonia ulkomaille. Haloo, eikö sinulla ole minkäänlaisia hälytyskelloja päässä?
"guggenheimista oli tarkoitus tehdä keskeinen kansainvälinen kulttuurivälittäjä yhdistämään jo valmiina olevat taidelaitosten ketju."
- Tehkööt omilla rahoillaan.
"ehkä sitten on parempi luopua koko "elitistisestä" hankkeesta kansan tahdosta ja keskittyä lisäämään "putous"- ja bb-talo -tyyppisiä kulttuurinautintoja."
- Suomessa on ihan hyviä museoita. Ne ovat suomalaisten museoita. Niitä voidaan kehittää jos rahaa on, eikä lahjoittaa säkeittäin rahaa ulkomaalaisille huijareille. Lapsellista vetää tähän jotain hömppäohjelmia. Niitä ei voi rinnastaa tähän juttuun mitenkään.
ilman julkisuudessa vellovaa guggenheim-keskustelua kulttuurimäärärahojen leikkaukset olisivat ohitettu helposti, nyt ainakin voi sanoa tuon guggenheimin nostavan kulttuurin merkityksen taas kerran näkyvälle paikalle.
suomi on mielestäni kulttuurivihamielinen valtio siinä mielessä, että pelkästään kuuluminen "kulttuuriväkeen" tai taiteilijapiireihin närästää monia. esimerkiksi taannoin esillä ollut sarjakuvataiteen vähäinen valtion rahoitusosuus loitsi ilmoille mielipiteitä, joiden mukaan sekin vähäinen nykyään maksettava ( 76 000 euria ) pitää "säästösyistä" leikata ja varat kohdentaa johonkin mukatärkeään kohteeseen.
guggenheim on tosiaan yksi vaihtoehto keskeiseksi kansainvälisesti näkyväksi kuvataide- ja muotoilukulttuurin edistäjäksi, olemassaolevaa järjestelmää tulee taloustaantumasta tai ennakoidusta lamasta huolimatta vahvistaa ja tehdä arkkitehtuurista, muotoilusta ja nykytaiteesta suomella voimakas vientituote.
guggenheimia on syytetty markkinavetoiseksi ja pelkästään rahan voimalla toimivaksi osakeyhtiöksi, jonka tarkoitus on ainoastaan voiton maksimointi. taide ja estetiikka kuuluvat kuitenkin urbaaniin ympäristöön vääjäämättä, jolloin sidosryhmätoiminta ja verkostoituminen kaupallisten toimijoiden kesken on välttämättömyys uusien innovaatioiden edistämiseksi. tutkimus ja tiedekin lepäävät usein kaupallisesti motivoituneiden rahoittajien varassa, aalto-yliopistokaan ei menesty pelkällä akateemisuudella ja oppineisuudella pölyttyneitä sokrateen kirjoituksia toistelemalla.
helsinki design-pääkaupunkina tarvitsee myös kaupallisia sidosryhmiä
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 41 kommenttia