miehet ja tasa-arvopolitiikka

joskus vielä nykypäivänäkin kuulee valitettavan, että valtion harjoittama virallinen tasa-arvopolitiikka ei huomioi sukupuolia tasa-arvoisesti. miesten näkökulma harjoitetussa politiikassa koetaan puutteiseksi ja esille nostetaan, osin tarkoitushakuisesti, epäoleellisia ilmentymiä, joiden esitetään todistavan "valtiofeminismistä" ja naisten dominoivasta asemasta tasa-arvopolitiikan ytimessä.

tälle näennäiselle tasa-arvopoliittiselle asymmetrialle on olemassa looginen selitys, mikä kaikessa lyhykäisyydessään kiteytyy historian perspektiiviin;- tasa-arvotematiikkaa on pidetty esille poliittisessa, yhteiskuntaa muokkaavassa, kontekstissa feministisen naisliikkeen toimesta. miehet eivät ole samassa määrin konnotautuneet tasa-arvon tukijoiksi tai tavottelijoiksi, vaikka tosiasiallisesti jo yhdistys9 -liikkeessä miehet olivat tasapuolisesti mukana ideoimassa uusia virtauksia.

vaikka tasa-arvopolitiikka painottuu edelleenkin naisten asemaa tarkastelevaksi, on virallinen tasa-arvopolitiikka ulkoista habitustaan "miesmyönteisempää", miehet huomioon ottavampaa. esimerkiksi vuoteen 2020 saakka valtioneuvostoa sitovaa tasa-arvo-ohjelmaa ( tasa-arvoselontekoa ) lukemalla huomaa helpohkosti, että ohjelman teemakohdat jakaantuvat melko tasaisesti yleisluonteisiin, naiserityisiin ja mieserityisiin aihealueisiinsa.

koska blogin lukijat eivät yleensä viitsi aukaista nettilinkkejä, niin kopion tähän seuraavaksi tekijänoikeuksia törkeästi rikkoen tasa-arvoselonteosta mieserityisen kohdan :

clip>>

 Hallituksen tasa-arvopolitiikassa korostuu laaja-alainen näkökulma miehiäja tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin: kyse on miesten suhteesta sukupuoltenväliseen tasa-arvoon. Miehet ja tasa-arvo -teemaa voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta.

Ensinnäkin, miehiin tulee kiinnittää huomiota sekä tasa-arvopolitiikan toimijoina että toimien kohteena. Toisek si, sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistaminen vaatii suunnitellun toimen arvioimista suhteessa niinnaisten kuin miestenkin tilanteeseen. Ja kolmanneksi, osa miesten kokemistaongelmista edellyttää myös tasa-arvopoliittista huomiota.

Suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa erityisesti miehiin liittyviä kysymyksiäon käsitelty jo usean vuosikymmenen ajan. Merkittävä edistysaskel otettiinvuonna 1988, jolloin tasa-arvoasiain neuvottelukunta perusti ensimmäisenmiesjaoston. Myös kansainvälisellä tasolla Suomi on ollut uranuurtaja tuodessaan puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2006 EU-keskusteluun teemanmiehet ja tasa-arvo.Viimeisen 15 vuoden aikana isien asema ja miesten perhevapaiden käytönlisääminen on ollut toistuvasti tavoitteena.

Muita miehiin ja poikiin liittyviätoimia ovat tarkasteluajanjaksolla olleet esimerkiksi pedagogisten menetelmienkehittäminen oppimiserojen perusteella ja kirjastotoiminnan kehittäminenpoikien lukemisharrastuksen tukemiseksi, segregaation lieventäminen sekäsukupuolinäkökulman soveltaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Lisäksi monet toimista, jotka on tehty naisten aseman parantamiseksi,vahvistavat myös miesten asemaa. Tällaisia ovat esimerkiksi määräaikaistentyösuhteisiin liittyvät parannukset.

Miehiä ja tasa-arvoa koskevaa osaamista ja asiantuntemusta tarvitaan päätöksenteon tueksi. Lisäksi on havaittu tärkeäksi, että julkishallinnossaja palveluissa tätä asiantuntemusta lisätään. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen sisältää myös miesten aseman ja tilanteen huomioonottamisenasioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Se onkin ollut tasa-arvopolitiikankeskeinen keino miehiä koskevien ongelmien ratkaisemisessa esimerkiksiterveyspolitiikassa. Miesten terveyden ja terveyskäyttäytymisen edistämiseksitulisi eri hallinnonaloilla toteuttaa nykyistä enemmän erityistoimia, joissa on analyyttista näkökulmaa syrjäytymistä sekä syrjintää koskeviinkysymyksiin.

Isät käyttävät edelleen vain pienen osan niistä perhevapaista, joihin heilläolisi oikeus. Siksi asenteisiin vaikuttaminen on edelleen tärkeää. Lisäksi tutkimusten mukaan työpaikoilla suhtaudutaan jonkin verran kielteisemminisien kuin äitien jäämiseen perhevapaille. Neuvolatyössä ja esimerkiksi erojaja huoltajuusasioita koskevissa viranomaiskontakteissa on tärkeä tukea kummankin vanhemman suhdetta lapseen.

Stereotyyppiset käsitykset sukupuolirooleista kaventavat miesten ja poikien ellämää. Erityisesti varhaiskasvatuksen, oppilaitosten, työpaikkojen ja median roolia stereotyyppisten mieheyden mallien purkamisessa tulisikinvahvistaa. Väkivallan käytön yhteyttä miehenä olemisen kulttuurisiin malleihin on selvitettävä ja etsittävä keinoja väkivallattomuuden vahvistamiseenkaikissa elämänpiireissä.

Samalla on syytä ottaa huomioon miesten ja poikienkeskinäiset erot ja elämäntilanteiden moninaisuus. Moninaisuus voi liittyäpysyväisluonteisiin ominaisuuksiin, kuten etniseen alkuperään ja seksuaaliseensuuntautumiseen tai potentiaalisesti muuttuviin tilanteisiin kuten perhesuhteisiin ja ammattiin. Moninaisuuskeskustelussa tulee ottaa huomioon myösmiesten keskinäiset valtasuhteet.Miesten osallistumista tasa-arvopoliittiseen keskusteluun ja tasa-arvonedistämiseen on tärkeä edelleen lisätä. Näin vahvistetaan tasa-arvon edistä-mistä miesten ja naisten yhteisenä tehtävänä. Jatkossakin tarvitaan laaja-alaistaja moniäänistä keskustelua miehiä ja tasa-arvoa koskevista tavoitteista.

clip<<<